Kaamos on sydäntalven aikaa, jolloin aurinko ei nouse. Sodankylässä todellinen kaamos kestää neljä päivää.
Kaamoksesta puhutaan usein, kun tarkoitetaan sydäntalven aikaa myös Etelä-Suomessa. Tosiasiassa kaamos kuitenkin tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle ollenkaan. Näin ollen todellinen kaamos koetaan ainoastaan napapiirin pohjoispuolella.
Kaamos alkaa Suomen pohjoisimmista osista ja etenee hiljalleen etelämmäksi. Utsjoella kaamos alkaa jo marraskuun lopulla ja kestää 52 vuorokautta. Eteläisemmässä Lapissa kaamos on lyhyempi. Sodankylässä kaamos alkaa 20. joulukuuta ja kestää neljä päivää.
Toisin kuin usein luullaan, kaamoksen aikaan ei suinkaan ole pilkkopimeää. Keskipäivällä vallitsee usean tunnin ajan hämärä, joka etenkin kirkkaina päivinä on upean sininen. Valoisuutta lisää maata peittävä lumi, joka saa apua myös kuulta, tähtitaivaalta ja toisinaan revontuliltakin. Lapin valosaasteettomassa kaamoksessa kuu on usein niin kirkas, että voit nähdä varjosi terävänä, kun kuljet kuunvalossa.
Talven pimein ja lyhin päivä on talvipäivänseisaus, joka sijoittuu joulukuun 20. päivän tienoille. Sen jälkeen päivät alkavat taas pidentyä, ja jouluaattona Sodankylän kaamos päättyy. Se ei kuitenkaan tarkoita, että aurinko alkaisi oikeasti paistaa: se vain kurkkaa horisontin takaa ja jää aluksi yleensä metsien ja vaarojen peittoon. Vasta kun kaamoksen päättymisestä on kulunut hieman aikaa, alkaa kirkas auringonvalo jälleen saavuttaa sodankyläläisiä.
Vinkki! Jos haluat nähdä auringon mahdollisimman ajoissa kaamoksen jälkeen, nouse keskipäiväksi tunturin huipulle sitä tähyilemään vaikkapa Luostolla.
